Onko Suomi vajoamassa?

Onko Suomi tosiaan vajoamassa – taloudellisesti, poliittisesti tai sosiaalisesti? Tämänkaltaiset kysymykset kumpuavat monien kansalaisten huulille, kun he tuntevat vapauden ja osallistumismahdollisuuksien kaventuneen. Opinnäytetyö pureutuu suomalaisen demokratian tilaan ja siihen, miten kansalaiset kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa. Siitä voi poimia tärkeitä näkökulmia myös tämän kysymyksen valaisemiseen.

Nykytilan kipupisteet

Julkisen talouden alamäki

Suomi on siirtynyt pitkäaikaisesti kestämättömälle polulle: valtionvelka on noussut yli 170 miljardiin euroon ja voi kohota yli 200 miljardiin euroon vuoden 2028 loppuun mennessä. Tämä ei ole vain numeroiden nousua, vaan merkki siitä, kuinka julkinen talous on rakenteellisessa paineessa. Velanottokykyä käytetään palveluiden rahoittamiseen, mutta pitkässä juoksussa tämä on kestämätöntä.

Poliittinen luottamuspula ja osallistumisen kipua

Tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat nykyisen päätöksenteon etäiseksi ja epäluotettavaksi. Luottamus hallitukseen, eduskuntaan ja poliittisiin puolueisiin on laskenut merkittävästi viime vuosina. Samalla terveysturva, koulutus ja muut yhteiskunnan kulmakivet herättävät huolta, mutta osallistumismahdollisuudet ja näkymä todelliseen vaikuttamiseen koetaan riittämättömäksi.

Yhteiskunnan haurastuminen ja rakenteet

Opinnäytetyö tuo esiin useita yhteiskunnan osa-alueita, joissa kasvavat huolet heikkenevästä toimintakyvystä, julkisten palveluiden saavutettavuus on vaikeutumassa, turvallisuusympäristön jännitteisyys kasvaa, koulutussektori herättää epävarmuutta, ja maatalouden tilanne kuormittaa sekä kansallista huoltovarmuutta että identiteettiä.

Miksi edelleen toivoa on – ja keinoja ratkaisuihin

Vaikka monet merkit näyttävät synkiltä, vajoamisen katkaisemiseksi on selkeitä polkuja, joita opinnäytetyökin korostaa:

• Osallistaminen ratkaisevana työkaluna: Kansalaiset toivovat konkreettisia vaikuttamisen tapoja ja arvojen näkyvyyttä päätöksenteossa.
• Arvopohjainen vaikuttamismalli: Tutkimus ehdottaa uudenlaista, arvoihin perustuvaa vaikuttamismallia, jossa kansalaisten kokemukset ja näkemykset ohjaavat yhteiskuntasuunnittelua.
• Luottamuksen rakentaminen: Läpinäkyvyys, osallistaminen ja osallistujien todellinen kuunteleminen voivat palauttaa heikentyneen luottamuksen instituutioihin. Tarvitaan rakenteellisia ja kulttuurisia uudistuksia.

Onko Suomi siis vajoamassa?

Vastaus on moniääninen: kyllä, Suomi kohtaa vaikeuksia monilla rintamilla—talous, osallistuminen, luottamus, palveluiden saavutettavuus—mutta tämä ei tarkoita väistämätöntä "vajoamista". Kriittinen kysymys on, ryhdymmekö toimiin. Opinnäytetyö tukee uskoa siihen, että kansalaislähtöisyys, arvokeskeisyys ja osallistaminen voivat rakentaa uusia siltoja, jotka korjaavat kurssia.

Millä suunnalla sinä näkisit toiveita tai ratkaisuyrityksiä Suomen tulevaisuudessa?

Linkki Opinnäytetyöhön: https://www.theseus.fi/handle/10024/897011