Osallistava kansanvalta -toimintamalli

Palvelumuotoiluun perustuva kehittämismalli demokraattisen päätöksenteon uudistamiseen.

Toimintamallin kehittäminen alkoi vuonna 2021 ymmärrysvaiheella ja kesti kaikkiaan n. 4,5 vuotta. Koko prosessi perustui palvelumuotoilun menetelmiin ja eteni seuraavien vaiheiden kautta:

Ymmärrysvaihe – kiteyttäminen ja määrittely – kehittäminen (ideointi ja konseptointi) – prototypointi – pilotointi

Palvelumuotoiluprosessin keskeisenä tavoitteena oli tuottaa yhteistä ymmärrystä demokraattisen osallistumisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä kehittää tämän ymmärryksen pohjalta uusi toimintamalli yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Prosessia ohjasivat palvelumuotoilulle ja sosiaaliselle muotoilulle tyypilliset periaatteet: käyttäjälähtöisyys, osallistavuus, iteratiivinen kehittäminen ja kokeilevuus. Kansalaiset, asiantuntijat ja projektiryhmän jäsenet nähtiin aktiivisina toimijoina, joiden näkemykset ja kokemukset muodostivat kehittämistyön keskeisen perustan.

Tutkimuksellinen perusta

Toimintamallin kehittäminen perustui kolmeen toisiaan täydentävään tutkimusaineistoon:

• Sitran Kansanvallan peruskorjaus -selvitykseen (Hyssälä & Backman 2018), joka toteutettiin vuonna 2017 ja julkaistiin vuonna 2018
• Demokratian katveessa – kansan ääni päätöksenteossa -opinnäytetyön arvopohjaiseen kyselytutkimukseen (Laakso 2025)
• Palvelumuotoilun menetelmin toteutettuun kansalaisille suunnattuun teemahaastattelututkimukseen

Analyysissä painotettiin suomalaisen demokratian tilaa sekä sen uudistamistarvetta.

Yhdessä nämä aineistot muodostavat moniulotteisen kuvan suomalaisen demokratian nykytilasta, sen koetuista ongelmista ja kehityssuunnista. Vaikka aineistot eroavat menetelmiltään ja kohderyhmiltään, niiden viesti on poikkeuksellisen yhtenevä: demokratiaa ei koeta epäonnistuneena järjestelmänä, mutta sen toimintatavat eivät enää vastaa kansalaisten odotuksia, arvoja ja kokemuksia.

Kolmen tutkimuksen yhteisanalyysi osoittaa, että suomalainen demokratia on murrosvaiheessa. Demokratiaa ei haluta purkaa, mutta sen toimintatapoja halutaan uudistaa. Kansalaiset kaipaavat avoimempaa, osallistavampaa ja arvoihin nojaavaa päätöksentekoa, joka on ymmärrettävää ja merkityksellistä. Kansanvallan peruskorjaus tarjoaa rakenteellisen  ja toiminnallisen näkökulman uudistustarpeisiin, Demokratian katveessa -opinnäytetyö tuo esiin laajan kansalaismielipiteen, ja palvelumuotoilun haastattelututkimus tekee näkyväksi yksilötason kokemukset ja tunteet.

Yhdessä aineistot viestivät, että Suomi ei ole demokratian kriisissä, vaan sen päivitysvaiheessa. Luottamuksen palauttaminen edellyttää muutoksia päätöksenteon avoimuuteen, osallistumisen muotoihin ja poliittiseen kulttuuriin. Aineistot osoittavat myös, että kansalaiset ovat valmiita muutokseen – ratkaisevaa on, kykeneekö järjestelmä vastaamaan tähän valmiuteen.

Luottamuspula ja kokemuksellinen etäisyys

Kaikkia kolmea tutkimusta yhdistää havainto laajasta luottamuspulasta poliittisia instituutioita ja päätöksentekoa kohtaan. Luottamuksen heikkeneminen ei näyttäydy yksittäisinä pettymyksinä, vaan rakenteellisena ja pitkään jatkuneena kehityksenä.

Kansanvallan peruskorjaus tunnistaa ilmiön erityisesti päätöksenteon sulkeutuneisuutena, hallinnon  eriytyneisyytenä ja politiikan kyvyttömyytenä vastata monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Demokratian katveessa -opinnäytetyö vahvistaa saman ilmiön kansalaisten näkökulmasta: merkittävä osa vastaajista kokee, ettei heidän mielipiteillään ole todellista vaikutusta, vaikka muodollisia osallistumiskeinoja on olemassa.

Palvelumuotoilun haastattelututkimus syventää havaintoa yksilötasolle. Haastateltavat kuvaavat tunteita ulkopuolisuudesta, turhautumisesta ja etäisyydestä suhteessa päätöksentekoon. Valta koetaan olevan kaukana arjesta ja tavallisista ihmisistä, ja päätösten perusteet jäävät usein epäselviksi. Luottamuspula ei näyttäydy abstraktina käsitteenä, vaan konkreettisena osana arjen kansalaiskokemusta.

Yhteinen johtopäätös on selkeä: luottamus ei heikkene siksi, etteivät kansalaiset arvostaisi demokratiaa, vaan siksi, etteivät he koe tulevansa aidosti kuulluiksi.

Ideointi, konseptointi ja pilotointi

Ideointi- ja konseptointivaiheessa muodostettiin kahden toteutetun pilotointijakson tulosten pohjalta ehdotus Osallistavan kansanvallan toimintamallista. Toimintamalliehdotus vietiin kolmanteen pilotointivaiheeseen, jossa sitä testattiin laajemmalla osallistujajoukolla.

Toimintamalli rakentuu kahdeksasta toisiaan täydentävästä kokonaisuudesta.

1. Poliittisen kulttuurin ja puoluejärjestelmän uudistaminen

Ensimmäinen kokonaisuus koskee poliittisen kulttuurin ja puoluejärjestelmän uudistamista. Mallissa esitetään puoluejärjestelmästä luopumista siten, että ehdokkaat asettuvat vaaleihin itsenäisinä henkilöinä ja kansanedustajat edustavat omia arvojaan puolueiden sijaan.

Hallitus–oppositioasetelma poistuu, ja Eduskunta toimii yhteisvastuullisesti valiokuntiin jaetun asiantuntemuksen pohjalta. Eduskunnan työskentelyrytmiä uudistetaan lisäämällä ajattelujaksoja, vähentämällä kiirelakien määrää ja velvoittamalla kansanedustajat säännölliseen vuorovaikutukseen kansalaisten kanssa.

2.–3. Avoimuus ja osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen

Toinen ja kolmas kokonaisuus painottavat avoimuutta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Päätöksenteosta tehdään läpinäkyvää julkaisemalla lakiesitykset laajemmin avoimessa digitaalisessa kanavassa, jossa kansalaiset voivat osallistua valmisteluun, kuulemiseen ja toimeenpanoon. Tätä tukevat avoin data, päätösten perustelupakko sekä julkinen lobbaus- ja sidonnaisuusrekisteri.

Lisäksi luodaan digitaalinen osallistava kansalaisalusta, otetaan käyttöön osallistava budjetointi eri hallinnon tasoilla ja hyödynnetään kansalaiskyselyitä valiokuntatyön tukena.

4.–5. Vaalijärjestelmän ja hallinnon uudistaminen

Neljäs ja viides kokonaisuus liittyvät vaalijärjestelmän, vaalirahoituksen sekä eduskunnan ja hallinnon toimintatapojen uudistamiseen.

Mallissa esitetään turvallisen digitaalisen äänestämisen käyttöönottoa nykyisen järjestelmän rinnalle, kampanjakattoa vaalirahoitukseen sekä kansanedustajien toimikausien rajaamista.

Hallinnon toimivuutta parannetaan uudistamalla valiokuntatyötä, purkamalla siiloja ja vahvistamalla poikkitieteellistä yhteistyötä. Lisäksi perustetaan ei-poliittinen muutosjohtajaorganisaatio, joka vastaa hallinnon kehittämisestä ja kansalaisosallistumisen tukemisesta.

6.–7. Arvopohjainen ja teknologiaa hyödyntävä päätöksenteko

Kuudes ja seitsemäs kokonaisuus painottavat arvopohjaista, kestävää ja teknologiaa vastuullisesti hyödyntävää päätöksentekoa.

Päätöksenteon lähtökohtana on kansanvalta ja Suomen kansan hyvinvoinnin pitkäjänteinen turvaaminen ensisijaisesti. Kansanedustajien legitimiteetti perustuu kansan luottamukseen, ja päätöksenteon tarkoituksena on palvella yhteistä etua.

Teknologiaa hyödynnetään rakentamalla reaaliaikainen arvo- ja mielipidemittaristo sekä selvittämällä lohkoketjuteknologian käyttöä äänestämisen avoimuuden ja luotettavuuden vahvistamiseksi. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta (PL 2 §).

8. Demokratiaosaamisen vahvistaminen

Kahdeksas kokonaisuus keskittyy demokratiaosaamisen vahvistamiseen.

Mallissa esitetään Kansallisen Demokratia-akatemian perustamista, jossa kansanedustajat suorittavat kaksivuotisen koulutuksen istuntokautensa aikana. Koulutus voisi kattaa mm. talouden, demokratian, osallistavan ja dialogisen johtamisen, eettisen päätöksenteon, vaikuttamisen periaatteet sekä sektorikohtaiset aiheet. Koulutuksen suorittaminen olisi edellytys tehtävässä jatkamiselle.

Lisäksi luodaan nuorten vaikuttajapolku, joka madaltaa osallistumisen kynnystä ja tekee vaikuttamisesta kiinnostavan ja saavutettavan vaihtoehdon.

Kokonaisarvio

Ohjelman tavoitteena on tehdä päätöksenteosta avoimempaa, osallistavampaa, luottamuksellisempaa ja lähempänä ihmisten arjen kokemuksia olevaa. Suomi tarvitsee selkeän demokratian päivityksen päätöksenteon toimintatapoihin, ja tutkimusaineistojen perusteella kansalaiset ovat tähän muutokseen valmiita.

Lähteet

Hyssälä, L & Backman, J. 2018. Kansanvallan peruskorjaus. https://www.sitra.fi/julkaisut/kansanvallan-peruskorjaus/

Laakso, J. 2025. Demokratian katveessa – kansan ääni päätöksenteossa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/897011/Laakso_Janne.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Suomen Perustuslaki 731/1999. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731